MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU HENGENPIDÄTYKSEN AIKANA
 
Ihminen hengittää sisään noin neljän sekunnin välein. Keskimäärin keuhkoihin imaistaan noin puoli litraa ilmaa kerrallaan. 

Keuhkojen kautta ilman sisältämä happi kulkeutuu vereen ja elimiin vapauttaen mm. energiaa soluista. Lopputuloksena hengitämme ulos hiilidioksidia.
Mitä enemmän liikumme, sitä enemmän hengitämme happea sisään ja hiilidioksidia ulos.

Mutta mitä tapahtuu, kun hengitystä pidättää?
 

HIILIDIOKSIDIN KERTYMINEN KEHOON
Kun hengitystä pidättää, hiilidioksidi ei vapaudu ja hiilidioksidin osapaine nousee.
Hiilidioksidin osapaineen nouseminen tuntuu eri ihmisille erilaiselta. Se ei ole vaarallista, mutta voi tuntua tottumattoman mielestä ikävältä.  

Jos jatkaa hengityksen pidättämistä, pallea alkaa nykiä vinkiksi siitä, että hiilidioksidia on nyt kertynyt kehoon.

Joidenkin mielestä nykäykset tuntuvat helpoilta hallita, toisten mielestä ne hankaloittavat hengityksen pitämistä. Harjoitteluohjelmassa käydään läpi, miten tätä voi turvallisesti opetella. 

 
HIILIDIOKSIDIN MÄÄRÄ SÄÄTELEE KEHON TOIMINTOJA
Hiilidioksidin osapaine, eli hiilidioksidin suhde hapen määrään, säätelee elimistön toimintoja ja stimuloi vagushermoa eli kiertäjähermoa.

Kiertäjähermo säätelee verenpainetta, pulssia ja esimerkiksi verisuonten kokoa. Korkea hiilidioksidin osapaine mm. supistaa ääreisverenkiertoa ja laajentaa aivoverenkiertoa. 

Se vaikuttaa myös, kuinka herkästi happi irtoaa verestä lihaksiston käyttöön. Tottumalla korkeampaan hiidilioksidin määrään elimistössäsi, aivosi saavat enemmän happea ja happi irtoaa helpommin lihasten käyttöön.

Pitkät hengenpidätykset käynnistävät myös elimistön oman EPO-hormonin tuotannon ja parantavat suorituskykyä kohottamalla hapensaantia, kun hemoglobiinin määrä kasvaa.


KOSKA PITÄÄ LOPETTAA HENGEN PIDÄTTÄMINEN?
Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta.
 
Jos haluat kehittää hengenpidätystaitoasi, lopeta hengenpidätys aina, kun sinun tekee mielesi hengittää. Näin voit pidättää hengitystäsi turvallisesti ja tuloksesi kehittyvät nopeammin.

Älä koskaan pakota itseäsi pidättämään hengitystäsi!

Jos hyperventiloit, sinun on vaikea tunnistaa kejosi viestejä. Rentoutuminen ja oikeat hengitystekniikat auttavat tunnistamaan, koska on aika hengittää. 

 
SUKELLUSVASTE
Kun pidätät hengitystäsi, kehossasi käynnistyy sukellusvaste. Sukellusvaste auttaa kehoa säästämään happea. Se laskee pulssia, rauhoittaa elimistöä, heikentää ääreisverenkiertoa ja kutistaa pernaa vapauttaen vereen runsaasti punasoluja, jotka kasvattavat happivarastoja ja pidentävät hengenpidätysaikaa.
 

Kehon voi siis opettaa tunnistamaan hiilidioksidin osapaineen noususta johtuvia tuntemuksia, säästämään happea ja vähentämään hiilidioksidin tuottamista.
 
Tämä tapahtuu erilaisten hengitystekniikoiden, harjoittelun ja rentoutumisen kautta. Rennossa tilassa kuluu vähemmän happea ja voi tunnistaa paremmin kehonsa viestit.