top of page

MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU, KUN PIDÄTÄN HENGITYSTÄ?

Päivitetty: 9. marrask. 2022

Ihminen hengittää sisään noin neljän sekunnin välein. Keskimäärin keuhkoihin imaistaan noin puoli litraa ilmaa kerrallaan.


Keuhkojen kautta ilman sisältämä happi kulkeutuu vereen ja elimiin vapauttaen mm. energiaa soluista. Lopputuloksena hengitämme ulos hiilidioksidia.


Mitä enemmän liikumme, sitä enemmän hengitämme happea sisään ja hiilidioksidia ulos.

Mutta mitä tapahtuu, kun hengitystä pidättää?


Kuva: Elina Manninen. elinamanninen.com


HIILIDIOKSIDIN KERTYMINEN KEHOON

Kun hengitystä pidättää, hiilidioksidi ei vapaudu ja hiilidioksidin osapaine nousee.

Hiilidioksidin osapaineen nouseminen tuntuu eri ihmisille erilaiselta. Se ei ole vaarallista, mutta voi tuntua tottumattoman mielestä ikävältä.


Tehdäänpä testi. Hengitä rauhallisesti sisään ja pidätä hengitystäsi. Miltä sinusta tuntuu?

Pidätä hengitystäsi siihen pisteeseen, jossa haluaisit ensimmäisen kerran puhaltaa ilmat pois ja hengittää.


Kun alat tuntea epämukavuutta, kehosi kertoo, että hiilidioksidin määrä on kasvanut ja on aika lisätä hapen määrää. Ehkä tunnet

- polttelua rintakehän alueella

- kireyttä rinnassa tai kurkussa?


Kokeneelle vapaasukeltajalle tämä tunne on… tunne. Tai tieto. Hän tietää, että kehossa on vielä runsaasti happea, eikä hätää ole.


Jos vielä jatkat hengityksen pidättämistä, pallea ja hengityslihakset alkavat nykiä vinkiksi siitä, että hiilidioksidia on nyt kertynyt kehoon.


Joidenkin mielestä nykäykset tuntuvat helpoilta hallita, toisten mielestä ne hankaloittavat hengityksen pitämistä. Kurssilla kerrotaan kädestä pitäen, miten tätä voi turvallisesti opetella.


Vielä tässäkään vaiheessa ei ole pakko hengittää.


Vapaasukeltaja keskittyy nyt rentoutumiseen, joka vähentää nykäyksiä. Hän tietää, että tuntemukset eivät ole vaarallisia. Ne ovat vain tuntemuksia.


KOSKA PITÄÄ LOPETTAA HENGEN PIDÄTTÄMINEN?

Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Jos sukeltaja hyperventiloi, hänen on vaikea saada kehon viestejä ja happi kuluu nopeammin. Rentoutuminen ja oikeat hengitystekniikat auttavat sukeltajaa tunnistamaan, koska on aika nousta pinnalle.



MAITOHAPOT JÄYKISTÄVÄT

Hiilidioksidin lisäksi sukeltajan pitää sietää kehoon kertyvää maitohappoa.

Maitohappo on jäännöstuote anaerobisesta eli hapettomasta energiantuotannosta. Voimme siis tuottaa energiaa käyttämättä lainkaan happea. Näin happea säästyy aivoille ja tärkeille sisäelimille, jotka eivät pysty toimimaan ilman happea.


Mitä enemmän ihminen liikkuu, sitä enemmän hänen kehossaan muodostuu maitohappoa.


Elimistö muuttaa maitohappoa energiaksi, mutta kun rasitus kasvaa liian korkeaksi, keho ei pysty hyödyntämään kaikkea maitohappoa. Tällöin lihasten pH-arvo laskee eli ne happamoituvat.


Aluksi maitohapon kertymistä ei tunne, mutta kun sen määrä kasvaa suureksi, se saa lihakset tuntumaan jäykiltä ja väsyneiltä.


Mitä enemmän vapaasukellusta on treenannut, sitä vahvemmin hänen kehoonsa kertyy maitohappoa ja sitä korkeampi hänen maitohappokynnyksensä on.


Tässä tullaan taas siihen, miksi vapaasukelluksessa ei kannata hyperventiloida: jos sukeltaja hyperventiloi, elimistö ei ymmärrä, että sen pitäisi säästää happea, ja siksi se ei käynnistä hapetonta energiantuotantoakaan.



SUKELLUSVASTE ELI DIVING REFLEX, MIKÄ SE SITTEN ON?

Kun pidätät hengitystäsi ja sukellat, kehossasi käynnistyy sukellusvaste. Aivan kuin maitohappotuotanto, myös sukellusvaste auttaa kehoa kehoa säästämään happea. Se laskee pulssia, rauhoittaa elimistöä, heikentää ääreisverenkiertoa ja kutistaa pernaa vapauttaen vereen runsaasti punasoluja, jotka kasvattavat happivarastoja ja pidentävät sukellusaikaa.


Vapaasukeltajat harjoittelevat sukellusrefleksiä erilaisilla tekniikoilla.

HUOM! Ota vinkkejä ja oppeja vastaan vain koulutetuilta alan ammattilaisilta.



SUMMARY ELI TIUKKA KERTAUS

Kehon voi siis opettaa sietämään hiilidioksidin osapaineen noususta johtuvia tuntemuksia, säästämään happea ja vähentämään hiilidioksidin tuottamista. Tämä tapahtuu erilaisten hengitystekniikoiden, harjoittelun ja rentoutumisen kautta. Rennossa tilassa kuluu vähemmän happea ja sukeltaja myös tunnistaa paremmin kehonsa viestit. Siksi hyvään suoritukseen pyrkiessä täytyy myös hallita mieltään..

Hyviä ja turvallisia tekniikoita opit ammattimaisilla vapaasukelluskursseilla.




Kun vapaasukeltaja pidättää hengitystään 6 minuutin ajan, hän jättää välistä noin 90 hengenvetoa.



bottom of page