TÄRKEÄÄ TIETOA HYPERVENTILOINNISTA
Päivitetty: 9. marrask. 2022
Luotettavan tiedon etsiminen on tänä päivänä tärkeämpää kuin ikinä. Somessa ja mediassa nousee esiin kaiken-maailman-gurujen neuvoja, joiden tieto ei perustu tutkimuksiin vaan omiin kokemuksiin.
Kuva: Elina Manninen. elinamanninen.com
Yksi laajasti levinnyt ajatus liittyy hyperventilaatioon ja hengityksen pidättämiseen. Hyperventiloidessa ihminen hengittää tahallaan hyvin syvään jonkin aikaa ja pidättää sitten hengitystään mahdollisimman pitkään. Sama toistetaan useita kertoja ennen sukellusta.
Hyperventilointiin liitetään maailmaa mullistavia väitteitä, mm. siitä, että se poistaa kuona-aineita, auttaa jopa parantamaan sairauksia ja aiheuttaa kihelmöintiä, kun happi virtaa kehoon.
Tästä ei ole tutkittua näyttöä.
Ihminen ei saa kehoonsa enempää happea hyperventiloinnilla. Keho tarvitsee vain yhden rennosti otetun syvän hengityksen.
Happipitoisuus veressä on aina vakio. Liikaa hengittämällä ihminen ei siis saa lisää happea vereen. Sen sijaan hyperventilointi laskee hiilidioksidin pitoisuutta normaalia alemmalle tasolle.
Tämä aiheuttaa muun muassa verisuonten supistumista, liian matalan veren hiilidioksidipitoisuuden aiheuttamaa kihelmöintiä, sydämentykytyksiä, puutumisen tunnetta ja huimausta – ja jopa tajuttomuutta. Lisäksi lihakset saattavat mennä kramppiin. Sukeltajan elimistö ei säästä happivaroja ja käynnistä sukellusvastetta. Ääreisverenkierto ei supistu ja sukellusajasta jää lyhyempi kuin ilman hypervertilaatiota.
Kun sukeltaja hyperventiloi, aivoihin kulkeva viesti hapen vähenemisestä hidastuu tai ei kulje. Tämä voi johtaa tajunnan menettämiseen.
On siis selvä, ettei tällaisessa tilassa pitäisi sukeltaa, eikä mennä jääkylmään veteen.
Valitettavasti on kuolemantapauksia, jotka liittyvät hyperventiloimalla pidennettyihin sukelluksiin.
Jos haluat pidentää sukeltamisaikaasi ja oppia turvallisia hengitystekniikoita, suosittelen ammattilaisten kursseja.