”Ilman laitteita pääsen kokemaan veden kaikista aidoimmin”
”Jos vapaasukellus jäisi pois, minulta menisi kaikki! Vapaasukelluksesta olen löytänyt olemassa olemisen tarkoituksen”, kertoo Taru Hyytinen. Vapaasukellus on hänelle mielen ja kehon terapiaa.
Lajin kautta Hyytinen on työstänyt myös pimeänpelkoaan. ”En uskaltanut aluksi 8 metriä syvemmälle. Kun tuli pimeää, kehooni nousi ahdistus ja pakokauhu.” ”Mutta se tunne, kun voitin pelkoni ja pääsin 14 metriin – voittajafiilis!”
Milloin ja miksi innostuit vapaasukelluksesta?
Vietin lapsena paljon aikaa vedessä ja yritin usein sukeltaa mahdollisimman pitkälle. Kun olin 14-vuotias, innostuin snorklaamisesta Egyptissä. Myöhemmin kävin laitesukelluskurssin isäni kanssa ja suoritin myös open water ja advanced open water -kurssit.
Kun 18-vuotiaana olin sukeltamassa Eilatissa, näin vapaasukeltajan, joka laskeutui 20 metriin. Ajattelin, että hitsi, voisinko minäkin tehdä noin, ilman laitteita! Sukeltaja jäi poseeraamaan ja otin hänestä kuvan.
19-vuotiaana toimin snorkkioppaana Thaimaassa. Suomessa vedin lapsille norppasukelluskursseja.
Kun olin yksin, jätin laitteet pois. Kokeilin, kuinka kauan pystyisin pidättämään hengitystäni. Luonnonvesissä painuin veden alle ja rentouduin. Se tuntui luonnonläheiseltä ja rauhoittavalta. Ilman laitteita pääsin kokemaan veden kaikista aidoimmin.
Aloin haaveilla, että olisi joku, joka voisi coachata minua vapaasukelluksessa. Tajusin jotenkin, ettei tätä lajia voi harrastaa yksin.
Eräänä päivänä, noin vuosi sitten, kävelin Lauttasaaren S-Marketiin. Näin kaupan ilmoitustaululla Freediving Helsingin flyerin. Siitä se lähti.
Millä vapaasukelluskursseilla olet käynyt?
Olen suorittanut AIDA 2 -kurssin ja kesällä 2020 avovesikurssin.
Mitä odotit kurssilta?
Odotin, että pääsisin oppimaan vapaasukellusta ja haaveilin, että voisin sukeltaa 20 metrin syvyyteen, niin kuin se vapaasukeltaja, jonka näin 18-vuotiaana Eilatissa.
Halusin myös tutustua muihin vapaasukeltajiin.
Pääsitkö sukeltamaan 20 metriin?
Pääsin avovesikurssilla noin 16 metriin.
Myöhemmin syksyllä saavutin 21 metrin syvyyden merellä. Se oli tosi iso juttu, eikä käynyt mitenkään helposti. Jouduin kokemaan paljon pettymyksen tunteita, kun olisin halunnut päästä sinne jo kurssin aikana tai heti sen jälkeen. Minulla oli ongelmia esimerkiksi korvieni kanssa. Näin syvää sukellusta ei voinut pakottaa ja piti olla armollinen ja ymmärtäväinen omaa kehoa kohtaan.
Elämäntavoitteenani on nyt, että pääsisin jossain vaiheessa 65 metriin. 21 metriä ei tunnu enää kovin suurelta, ei myöskään 30. Uskon, että 40 metriäkin onnistuu, kun vähän treenaan.
Mutta 65 metriin on vielä pitkä matka.
Kuinka kauan pystyt pidättämään hengitystä veden alla?
Ennen kurssia minuuttikin oli minulle tosi paljon, mutta kurssilla olin hengittämättä 3 min 10 s. Siinä vaiheessa sain tosi kovia palleanykäyksiä ja nousin ylös. Johanna sanoi, että jos en olisi silloin tullut pinnalle, hän olisi nostanut minut.
Kokeilin vähän omia rajojani…
Missä ja milloin harrastat vapaasukellusta?
Syksyn 2020 avovesikurssin jälkeen olen vapaasukeltanut melkein viikoittain lokakuulle asti. Työni takia en pääse Allas Sea Poolin treeneihin, joten käyn iltaisin merellä Johannan kanssa.
Alkusyksyllä aurinko paistoi pitkään, ja näimme usein auringonlaskun merellä. Se oli tosi upeaa. Myöhemmin syksyllä oli tosi pimeää sekä vedessä että pinnalla.
Olen joutunut työstämään pimeänpelkoani, että voisin sukeltaa meressä. Aluksi en uskaltanut 8 metriä syvemmälle, kun tuli niin pimeää ja kehooni nousi ahdistus ja pakokauhu, ja minulle tuli kiire ylös.
Pimeään sukeltaminen vaati minulta meditaatiotyötä ja visuaaliharjoituksia. Keskityn silloin rentoutumaan ja kehoni tuntemuksiin.
Uutta jännitystä toi se, kun kurssit loppuivat, ja olin ensimmäistä kertaa vedessä yksin. Erään yösukelluksen aikana sukelsin 14 metriin, silmiäni tiukasti kiinni puristaen… Se tunne! Voitin pelkoni! Ajattelin, että ”täällä minä olen, vedessä ihan yksin. Pimeässä. En antanut pelolle valtaa! Pystyn tähän!”
Nämä onnistumisen tunteet ovat tuoneet minulle itseluottamusta muussakin elämässä.
Millaisia ennakkoluuloja vapaasukellukseen liittyy?
Toiset ovat että ”vau, tosi hienoa, pelottavaa ja jännää”. Toisista laji kuulostaa jo ajatuksena niin ahdistavalta, että he jumittuvat siihen, vaikka yritän kertoa vapaasukelluksen rentouttavasta puolesta.
Vapaasukelluksessa ei tarvitse sukeltaa syvälle, eikä sukeltajan tarvitse venyttää rajojaan. Pikkuhiljaa tuntuu luonnollisemmalta mennä syvemmälle ja syvemmälle ja pidättää hengitystä pidempään.
Mitä vapaasukellus merkitsee sinulle?
Jos vapaasukellus jäisi pois, minulta menisi kaikki!
Vapaasukelluksesta olen löytänyt olemassa olemisen tarkoituksen. Se on mielen ja kehon terapiaa, ja tapa katsoa, mihin minä pystyn.
Se on vaikuttanut myös siihen, miten suunnittelen vapaa-aikaani. Matkakohteissani pitää olla mahdollisuus sukeltaa. Haaveenani kouluttautua lisää ja päästä pian Punaisellemerelle katsomaan merenelämiä ja siniseen veteen treenaamaan syvyyttä.
