top of page

VOIKO MIELENHALLINTAA HARJOITELLA?

Mitä on mielenhallinta?

Usein minulle sanotaan: "Sinulla on Johanna oltava aivan mielettömän hyvä mielenhallintakyky, jotta voit sukeltaa hyisessä vedessä, pimeässä jään alla, pelkässä uimapuvussa ja tavoitella maailmanennätystä."


Onnistumisellani ei ole mitään tekemistä mielenhallinnan kanssa.


Varsinkaan, jos mielenhallinta mielletään vain toiminnaksi, jossa mieleen tulevat ajatukset, esim. jännitykset ja pelot, suljetaan tietoisesti pois. Päinvastoin.


Kuva: Elina Manninen. elinamanninen.com


Ehkä määritelmä mielenhallinnasta onkin väärä. Ainakin tällainen toimintatapa on väärä vaikeassa tilanteessa.

Mielenhallinnassa saattaakin olla pohjimmiltaan kyse tilanteen ja tuntemusten hallinnasta. On hyväksyttävä ja kohdattava myös se tosiasia, että on täysin normaalia, että jännittävissä tilanteissa jännittää ja osattava hyödyntää tätä tavoitteen saavuttamiseksi.


Tilanteen hallinta on tärkeä osa mielenhallintaa

Jos istun avannon reunalla jännittäen löydänkö takaisin avannolle, on jännitys täysin aiheellinen. Tällaisia pelkoja ei saa painaa mielestä pois. Ajatus on otettava erityisen tarkasti huomioon ja korjattava jännityksen aiheuttaja ennen avantoon menoa.


Jotta voi olla itselleen täysin rehellinen, onko suorituksen tekeminen turvallista vai ei, on hallittava tilannetta ja ymmärrettävä se perin pohjin. Muuten elimistön adrenaliinin tuotanto käynnistyy ja mieli siirtyy analyyttisesta tilasta selviytymistilaan.


Tilanteen hallinta perustuu tietenkin asian järjestelmälliseen harjoitteluun, toistojen aikana tehtyihin omiin havaintoihin ja asiaan vaikuttavien ulkoisten tekijöiden ymmärtämiseen perusteellisesti.


Tilanteen hallinta on tärkeä osa todellista mielenhallintaa. Tai toiselta kannalta asiaa katsottaessa voisi todeta, että asian tekeminen on harjoittelun tuloksena niin yksinkertaista ja helppoa, ettei mielessä ole enää mitään hallittavaa.



Tuntemusten hallinta

Toinen merkittävä tekijä mielenhallinnassa on tuntemusten hallinta. Jos ymmärtää elimistöstä tulevia tuntemuksia, jota hermosolut kuljettavat aivoille, niistä voi tehdä selkeitä ja yksinkertaisia johtopäätöksiä.


Raakadata kyllä kertoo aivoille, koska pitää hengittää tai koska elimistön lämpötila alkaa laskea, jos raakadataa vain osaa lukea.

Kun raakadata siirtyy aivoille, kertova minä alkaa kertoa väistämättä tarinaa siitä, mitä tuntemukset tarkoittavat. Tämä tarina perustuu kaikkeen, mitä olemme elämämme aikana kokeneet ja oppineet.


Vapaasukelluksessa aloittelijoiden yleisin virheellinen uskomus esimerkiksi on, että hengitystä ei pysty pidättämään kovin kauaa, sillä siitä tulee sellainen olo, että happi loppuu ja siksi on pakko hengittää. Tai, että hengenpidätyksen harjoittelu perustuisi siihen, että tätä pahaa oloa opeteltaisiin vastustamaan itseään pakottamalla.


Todellisuudessa se, että happi loppuu, ei tunnu miltään.

Sen me kyllä kaikki jo tiesimmekin, sillä meille on jo ala-asteella kerrottu, että häkämyrkytys on hyvin vaarallinen ja salakavala juuri siksi, että häkä varaa elimistössä hapen paikan, eikä sitä voi huomata. Se ei tunnu miltään.


Vapaasukelluksen alkeiskurssilla käydään läpi, miksi koskaan ei voi tuntua siltä, että happi loppuu. Koulutettujen vapaasukeltajien itselleen kertoma tarina on siis erilainen kuin henkilöiden, jotka eivät tiedä, mitä elimistössä todella tapahtuu ja mitä raakadata meille viestii.


Tuntemusten tuntemisen taito ja harjoittelu

Jos ymmärrämme tilanteeseen ja tuntemuksiin vaikuttavat tekijät, voimme hallita mieltämme. Mielenhallinta onkin vain asiaan vaikuttavien ulkoisten tekijöiden ymmärtämistä perusteellisesti ja taitoa lukea elimistöstä tulevaa raakadataa.


Raakadatan lukeminen ei ole helppoa. Sitä pitää harjoitella yhtä kärsivällisesti, kuin opettelisi kirjoittamaan tai tekemään voltin.

Hengenpidätysharjoitukset ovat helppo ja yksinkertainen tapa opetella tuntemusten ja raakadatan tarkastelua. Hengityksen pidättäminen tuntuu paljon ja on helppoa olla yhdistämättä tuntemukseen ennalta opittua mielikuvaa. Lisäbonuksena saat palkinnoksi hengenpidätyksestä johtuvan syvän rentoutuneen olon.

BreathManual.com sivustolta löydät ilmaisen neljän opetuskerran harjoitteluohjelman. Siitä on hyvä aloittaa, jos haluat oppia lukemaan raakadataa ja kehittyä mielenhallinan mestariksi.


Hengenpidätysharjoituksia ei tarvitse pelätä tai jännittää, sillä tärkein sääntö on, ettei hengitystä koskaan saa pidättää yhtään pidempään, kuin itse haluaa. Itsensä pakottaminen epämukavaan tunteeseen asti on kiellettyä.


Tuntemuksia voi harjoitella myös arjessa, mutta se on vaikeampaa. Tiedätkö miltä sinusta tuntuu, kun sinua vaikka ärsyttää?


Valitse jokin tilanne, joka toistuu arjessasi ja jossa huomaat toistuvasti ärsyyntyväsi. Toiset esimerkiksi ärsyyntyvät, jos kanssa-autoilijat ajavat heidän mielestään väärin.

Kun seuraavaksi huomioit olevasi ärsyyntynyt, kiinnitä huomiota missä kokohtaa kehoa se tarkalleen tuntuu. Kurkkua kuristaa, rintaa ahdistaa, päätä kiristää? Yritä etsiä tarkasti, mikä kehosi osa kuljettaa raakadataa aivoillesi ja millainen viesti on. Älä määrittele tunnetta negatiiviseksi tai positiiviseksi, sillä raakadata ei koskaan pidä sisällään tunteita ainoastaan tuntemuksia.


Muuttuuko tuntemus tai äärsyyntymisen tunne, kun olet toistanut harjoituksen useaan kertaan tai jos yrität tietoisesti rentouttaa kyseisen alueen ja hengittää hitaasti ja rauhallisesti pallealla?



Artikkelissa olevat linkit:

Comments


bottom of page