MELOJA VAPAASUKELLUSKURSSILLA

Kajakilla kaatuilu on osa melontaharrastustani, sanoo Juhani Tarvainen. Olennaista on hänen mukaansa se, että veden alla rauhoittuu ja ottaa useamman sekunnin harkitun päätöksen tekemiseen.


”Vapaasukelluksen kautta opin tekniikoita, joilla koetan rauhoittaa mieleni kajakkipyörähdyksissä. Oppimistani tekniikoista on kokonaisvaltaisesti hyötyä monessa eri tilanteessa, jopa liikennekäyttäytymisessä!”


Milloin ja miksi innostuit melomisesta?

Melonta on minulle elämänhallintaan liittyvä laji.


Löysin melonnan vasta v. 2016, mutta siitä tuli nopeasti pääharrastukseni, jota harrastan ympärivuotisesti. Helsingissä ja Sipoossa pääsen hetkessä merelle, ja saan sitä kautta ulkoilla säännöllisesti.


Sekä melominen että toinen intohimolajini, retkiluistelu, vaativat hyvää valmistautumista. Talvisin suunnittelen vapaa-ajan näiden lajien ympärille, sillä minun pitää käyttää hyväkseni kaikki valoisa aika.


Melonnan ja retkiluistelun lisäksi harrastan talviuintia, jota teen molempien lajien lomassa usein rantautumisen jälkeen.


Miten päädyit vapaasukelluskurssille?

Tykkään olla viileässä. Olen katsellut netistä Johannan videoita, joissa hän sukeltaa jään alla. Olen haaveillut jo pitkään jään alla sukeltamisesta ja nähnyt jopa muumilaaksomaisia unia siitä.


Tapasin Johannan kasvokkain Navigointi 2 -kurssilla. Hän kertoi vapaasukelluksesta ja sen mentaalipuolesta, ja päätin osallistua seuraavalle vapaasukelluskurssille.


Monet ajattelevat, että melonnassa pitää pysyä kajakissa. Olen hieman eri mieltä, mielestäni kaatuminen on osa melontaa. Siinä pääsee myös ikään kuin vapaasukeltamaan.




Mitä odotit kurssilta?

Lähdin hakemaan yleistä rauhoittumista. Vaikka viihdyn vedessä, olen hätäinen luonne. Ajattelin, että kurssin henkisestä treenistä voisi olla hyötyä minulle, ja niin olikin.


Mitä opit? Onko siitä ollut hyötyä melontaharrastukseesi?

Melonnassa on tärkeää itsensä rauhoittaminen, varsinkin kun on veden alla. Moninaisen fysiologisen tietämyksen lisäksi vapaasukelluskurssi toi tutummaksi tekniikoita, joilla voin tyynnyttää mieleni erilaisissa yllättävissäkin tilanteissa.


Ennen kaikkea opin sen, että vedestä ei ole niin kiire pois. Jos joutuu veden alle tahtomattaan tai tahallisesti, on reilusti peliaikaa rauhoittua ja toimia, vaikka olisi pää alaspäin.


Itse asiassa on hyvä käyttää pari sekuntia, kymmenenkin, siihen, että rauhoittuu, ennen kuin alkaa toimia. Veden alle menneen melojan pitää ehtiä esimerkiksi miettiä, mistä suunnasta aallokko työntää. Hätäilemällä menettää tilaisuuden fiksuihin valintoihin.


Kurssilla opin myös hengenpidätyksen vaiheista ja tuntemuksista, kuten siitä, mitä on pallean nykiminen. Tiedän, että edes tässä vaiheessa ei ole vielä mitään hätää. Normitilanteessa veden alla ei edes pääse siihen tilanteeseen saakka. Periaatteessa voisin siellä ollessani vaikka vielä lukea kirjaa rauhassa!


Vapaasukelluskurssin lisäksi otin muutaman uimistekniikoihin liittyvän yksityistunnin Johannalta.


Oppimistani tekniikoista on kokonaisvaltaisesti hyötyä monessa eri tilanteessa, jopa liikennekäyttäytymisessä! Johannan kertoi hauskasti, että jos joku liikenteessä kiilaa, se on vain tilaisuus harjoitella palleahengitystä. :) Tässäkin minulla on vielä paljon treenattavaa. ;-)




Kuinka kauan pystyt pidättämään hengitystä veden alla?

Kurssilla opin pidättämään hengitystäni reilun 2 minuuttia.


Oma kokemukseni on, että ensimmäiset 40 sekuntia menee mukavasti, sitä seuraavat 40–50 sekuntia ovat työläämmät ja vaikeammat. Siinä vaiheessa tulee mietittyä kaikenlaista. Kun sen noin 1,5 minuutin rajan ylittää, seuraavat 40 sekuntia kulkevat helpommin. Itselläni ainakin.


Olen aiemmin harrastanut snorklausta ja harjoitellut siinä hengityksen pidättämistä, mutta tein aiemmin lähes kaiken väärin! Olisin päässyt paljon helpommalla, jos olisin sitä ennen käynyt vapaasukelluskurssin.


Missä ja milloin harrastat vapaasukellusta?

Koen haasteena, että melomis-, talviuinti-, ja retkiluisteluharrastukset sekä työt vievät tällä hetkellä kaiken vapaa-aikani. Vapaasukellusporukan aikataulut eivät myöskään täsmää omieni kanssa, ja yksinhän ei saa sukeltamaan mennä.


Toisinaan valmistaudun kajakkipyörähdysten harjoitteluun tekemällä staattista hengenpidätystä Rajamäen uimahallitreeneissä. Staattisessa hengenpidätyksessä makaan kasvot pohjaa kohti.


Ennen kaikkea minua kiinnostaisi päästä kokeilemaan jään alla sukeltamista, mikä vaatii paljon enemmän valmistautumista, treeniä ja järjestelyjä.


Mitä vapaasukellus merkitsee sinulle?

Mielen ja ruumiin hallintaa, mikä tukee muita nykyisiä harrastuksiani. Vapaasukellus on rauhoittumista vedessä.


Olen suositellut kurssia muillekin melojille, ja kaikille, jotka haluavat oppia itsestään jotain uutta.